Kiitollisuus ihanasta asuinmaasta! Kaunis luonto, puhdas ilma, neljä vuodenaikaa. Turvallinen ympäristö, toimiva infrastruktuuri, hyvinkin tasa-arvoinen hyvinvointivaltion yhteiskunta. Lapsille (ehkä) maailman paras paikka syntyä ja kasvaa.
Maata on rakentanut edelliset sukupolvet. He puolustivat maata ja sen asukkaita, moni antoi oman henkensä. Itsekkyys oli kaukana, yhteenkuuluvuuden tunne varmasti valtava. Oli yhteinen asia suojella kotia, rajoja. Yhteinen asia rakentaa maata. Nyt on meidän vuoro rakentaa tätä maata ja varmistaa, että lapsillammekin on parhaat mahdolliset edellytykset rakentaa tätä maata ja maailmaa silloin omalla vuorollaan.
Vaikka olenkin ulkomaalaistaustainen, haluan kovasti olla osa tätä yhteiskuntaa ja antaa oman panokseni siihen, että Suomi menestyy. Olen (yleensä) iloinen veronmaksaja, verorahoillani saadaan paljon hyvää aikaan. Haluan vaikuttaa siihen, että seuraava sukupolvi osaa arvostaa tätä maata ja aikaisempia sukupolvia, haluan vaikuttaa siihen, miten he suhtautuvat erilaisuuteen – arvostaen ja kunnioittaen, mutta samalla olemaan myös isänmaallisia.
Ehkä en itse pystyy vaikuttamaan siihen, että tähän maahan syntyy tarpeeksi lapsia, ehkä lapsemme jää ainoaksi lapseksi. Mutta pystyn omalla toiminnallani osoittamaan rakkautta lapsia kohtaan. Voin vaikuttaa siihen, että tämä maa on ja pysyy lapsiystävällisenä.
Olen 33vuotias saksalainen nainen, joka avaa tässä yhtä sun toista asiaa omasta elämästään. Varsinkin sitä yhtä. Perheeseen kuuluu mun lisäksi mies, tytär ja poika. Blogi toimii ajatusten kaatopaikkana. Lapsettomuudesta olen kärsinyt yhteensä yli 7 vuotta, siitä 6 vuotta sekundaarista lapsettomuutta. Ja matka jatkuu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sekavia ajatuksia
Vauvavuosi on ohi. Ja on todella haikea fiilis. Kyllä tästä vuodesta on nautittu kaikesta univajeesta, hammaskiukusta, räkätaudeista huolima...
-
Eka ivf. Pääsemme tuoresiirtoon hyperstimulaatioriskistä huolimatta. Alkiota kutsutaan kyytipojaksi. Hienosti kehittynyt 3 päivän ikäinen al...
-
Kyllä. Kaksi viivaa. Siinä ne on. Toinen on todella haalea, mutta silti ihan selvästi näkyy. Mielessä vielä helmikuun kemiallinen raskaus....
-
Tässä, kun on jo yli viisi vuotta toisen lapsen yrittämistä takana niin alkaa olla sellaisia vaiheita, jolloin mieli on maassa ja meinaa luo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti